sanapasanen

Liian vanhaksi vartuin ennen kuin vihdoin opin:

ettei askelteni reittiä voi sanoa ehkä suurenmoiseksi

mutta olen ainoa, joka on sen kulkenut

että toisen olettaminen johtaa ongelmiin, mielenkiintoisiin

ja raastaviin kuten hetkeen tarttuminen helvettiin ja taivaseen

että täydellinen varmuus on hiekkakivestä

muodostunut kallio, äkkiä hiekkaläjäksi murentuva

että vastakohdat ovat pareja, joiden lapsesta

ei tule synteesiä, heidät jättäessään

että kuva kertoo valheen tuhat kertaa paremmin

kuin sana, nykyisin tuhat kertaa paremmin kuin ennen

että veteen ei jää reikää, vaikka hyppäisin korkealta

ja hauta täyttyy haudasta kaivetulla hiekalla

että tuntemattomasta syystä jään tuntemattomaksi useimmille

tapaamistani ja siltä osin olen itsellenikin tuntematon

Viite: viikon 17 krapuhaaste on jatkaa lausetta liian vanhaksi vartuin ennen kuin vihdoin opin. Haaste on tasan sadan sanan mittainen ja sitä pitää susupetal https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/04/21/surun-lyhyt-oppimr/#comments

tänäänkin päätin kirjoittaa runon

jos sitä mitä päättää voi runoksi sanoa

voi kävellä takaperin että näkisi paremmin

mitä olisi voinut nähdä edessään

aivan kuten menestyksen pohjalta

voi nousta kohti menetysten huippuja

ihmiselle riittää niin pieni peili

että siitä näkee vain silmänsä

Jos ihminen on avuton, sitä varten avut on

jos asunnoton, asuton tai autoton

sitä varten asunnot on, asut on ja autot on

             mitä yllä väitetään yhtä pötyä on

             kuin selosteessa väite että maidot on

             tuote kuitenkin on maidoton

                                *

Jos ämmällä on länget, vetääkö hän auraa

kuin koni, leuan alla pussi kauraa ei!

vaan kantaa ämpäreitä, vettä paljuun

             jossa näkyy kalju hailea, kun äijä hilpeä

             viulullansa vinguttelee humppaa:

             ämmällensä taukojumppaa

                                 *

Kätkäläisen kämppä Lätäsenon lämpäreellä

ja Rääkkylässä rötiskö ison rämeen reunalla

täynnä ämpäreitä hilla-aikaa vartoomassa

            ei saaneet lupaa thaimaalaiset

            vain Suomen maalaiset, Kätkäläinen iskee

            kultasuoneen: hillan hinta nousee pilven reunaan

Viikon 16 krapusanat ovat avuton, hailea, ämmä. Krapu on tasan sadan sanan kirjoitushaaste, jota pitää yllä susupetal https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/04/14/ei-parta-pahoille-kasva/#comments

Pöllyttelen tuhkaa valkoiselle

taloa ympäröivälle lumimuurille

auringon työtä auttaakseni

kuten puiden neulaset ja kuorenlepareet

tekevät lumelle metsässä: säteily

imeytyy tummaan, pistää kylmän

hikoilemaan, antaa käskyn vaihtaa

olomuotoa, asuinsijaa maan päältä

sen sisään ja pilviksi ilmaan

Lumen saartamat oliot, eliöt

kömpivät koloistaan jokavuotiseen

ylösnousemuksen aamuun

Kasvu on mitattavan arvon lisääntymistä

rikollisuuden, biomassan, pituuden ja painon

suuremmaksi tulemista ajan myötä

terve ja hyvinvoiva puu ja lapsi kasvavat

johdonmukaisesti ylöspäin (isovanhemmat

vain alaspäin ja sivusuuntaan)

kaupungit kasvavat epäjohdonmukaisesti

joka suuntaan kuin syöpäkasvaimet

kupaten solukkoa maaseuduilta

                          karvatuppea stimuloiden tarkoin valittu

                          öljy laittaa karvat kasvamaan:

risiiniöljyä (suun kautta nautittuna kasvattaa vessakäyntejäkin)

mustaherukansiemenöljyä, auringonkukansiemenöljyä

kesäkurpitsansiemenöljyä hierotaan päänahkaan

yrityksemme avulla karvasi pääsevät kasvun polulle:

järkevä markkinointi ja näyttävä design lisää

kassavirtaa(mme) ja kilpailuetua(mme)

autamme jokaista kasvuhaluista tavoittamaan

hullunrohkeat unelmansa kehon kykyjen, tajunnan

laajentumisen, ulkonäön viehättävyyden

pääsemään kasvu-uralle, menestymään sillä

etenemisessä, kohti rajatonta huippua

eikä muuten maksa paljon

Viite: kirjoitushaasteen krapu aihe viikolla 19 on kasvu. Haaste on tasan sadan sanan teksti ja sitä ylläpitää susupetal https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/04/07/kasvu/#comments

että joku tai jokin saisi aikaan

sinussa tunteita, että ei tuntuisi

tasapaksulta puurtamiselta päivästä toiseen

tasapaksuutta tunteena ja kehollisena tuntemuksena

siksikö tarvitaan kaikki tuo suuttumus ja itsetyytyväisyys?

tunteilun vuoksi ja luode kaikesta mitä tapahtuu ja ei tapahdu

somessa Suomessa politiikassa vointialueilla maailman

markkinoilla turuilla ja toreilla, meitä ja maita

hallitaan tunteita lietsomalla

vapaaottelun säännöin

aidot tunteet on vaihdettu sirkuslippuun, ajattelua

kovin vähän ja harvoin, ajatus on outo elementti

jostain kaukaa tuttua         mitä sille pitäisi tehdä:

tarjota museoon, kätkeä varaston laatikkoon

odottamaan renessanssia?

Ikkunan takaa katselen

ruudun takana taivaan sini

on kallellaan turkoosiin päin

Ruudun takaa ruudun takaa

kuulen riekon kiroovan kopeekoita

väärän maailman väärää rahaa

             valkoisen linnun varjo

             on yhtä tumma kuin korpin varjo

             lumen valoon viistävä lento

             suksen viilto hankeen

             ja julman kurun varjo ei lennä ei peity

             ennen kuin sade ja tuisku

Ruudun takaa ruudun takaa ruudun takaa

tiainen katsoo mua ja minä myös sua

kun sormet halaa armaita varpaita

Ruudun takaa ruudun takana

mietin sitä loitsua joka murtaa

ruudun, on jäätä meidän välissä

             jotka ovat ja eivät enää ole

             jotka kerran ovat olleet

             eivätkä enää koskaan ole

Viite: viikon 14 krapusanat ovat ruutu, loitsu, turkoosi. Kirjoitushaaste on tasan sadan sanan mittainen ja sitä pitää susupetal https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/03/31/mark-spitzin-hampaat/#comments

Ahkioon on ahdettu tavaraa kuin lakon aikana satamaan kertyneitä kontteja, pääsiäinen luonnossa on alkamassa, elintarvikkeet laatikossa, jota myyrä ei pysty jyrsimään, valjaat vyötäisillä, sukset jalassa.

– Ei hitto, tuliko se dronelaatikko mukaan vai jäikö takakonttiin, käy tarkistamassa, ei viitsi alkaa ahkiota penkoa! Ja kato samalla onko kameran jalustakin siellä!

– Ei näkynyt, kai ne on pakattu, mutta tämä punaviini meinasi jäädä, päitäiskö se suojata vai kestääkö se tämän pakkasen?

– On tämä yhtä riesaa tämä varustautuminen, mutta onhan se sen arvoista: ajattele miten hienoa, kun saadaan kaikki nauhalle, leikattua ja pistettyä juutupeen, kaikkien nähtäväksi mahtava elämys, kaiken hyörinän ulottumattomissa luonnon helmassa!

Viite: viikon 13 krapusanat ovat jyrsiä, pääsiäinen, kamera. Krapu on tasan sadan sanan kirjoitushaaste, jota pitää susupetal https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/03/24/juhlaihminen/#comments

Kolme hapsenkakkiaista, Jyri, Jarkko ja Petteri

sarvijääriä siis, kaikilla pitkät sarvet ja kova kuori

vaikka ei se yhdistä, pitää enempi erillään, kun

neuvonpitoa pitäisi harrastaa, sujuu vain kirjanpito

saivat äkkilähdön vai oliko se kidnappaus

Kap Verden saarille, eksoottiseen

puolipresidentilliseen tasavaltaan

karaokea laulamaan

                                     laula, veli, laula veljeni

                                     sillä vapaus on laulu

                                     ja ihminen on varmuus

                                     toivo on kuin aava meri

                                     joka meitä syleilee

                                     laula laulu vapaudelle

                                     sillä vapaus on laulu

                                     ja ihminen on varmuus*)

lauluillan hulinoissa kaikilta katkesi sarvet

kyselivät toisiltaan mitäs nyt tehdään

kehtaako lähteä kotiinkaan, kukaan enää tunne

kuka lienee ollutkaan, kun ehdotti uutta laulua

                                     aavan meren tuolla puolen

                                     jossakin on maa, jonne koskaan

                                     sarvetonna en voi lentää, tänne

                                     jäädä voin…

                                               *) otteita Kap Verden kansallislaulusta, wikipedia

Puut nuo toivossa väkevät paremmin näkevät

kuin joosefit ja mariat, silmujen suurenevin silmin

näkevät pihlajanmarjakoin silmin

linnunpönttöä katsastavan tiaisen

rungon rosoista evästä etsivän puukiipijän silmin

näkevät varjoissa lymyävän kuuhiipijän silmin

Vanha puu eliömaailman sankarein

ja konnin (ihmisen projektio lajistaan) on

latvallaan haistellut kaikki maailman tuulet

juurillaan pistänyt konnat käsirautoihin

(kerran gangsteritsaarinkin luut, syö sen pahat hiukkaset)

Nopeasti päättyy puun sata, kaksisataavuotta

sirisevän terän hampaisiin, loppunäytös

paperisilppuna viemärissä, tuhkana uunissa

pahoina hiukkasina taivaalla

seinänä pidättelemässä tuulta ja taulua

jossa lapset kiipeilevät puiden oksilla

Kanto juurineen jatkaa hetken kuin ei mitään

miehen parta kasvaa vielä hetken

ristinpuulla kuolleenakin

Viite: viikon 12 krapu on kuva: https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/03/17/punaiset-hiukseni/#comments

Kirjoitushaaste on otsikon kanssa tasan sadan mittainen ja sitä ylläpitää susupetal

Tammikuun kihlajaiset peruttu

kihlat palautettu kultasepälle

helmikuussa heilastelu loppui

maaliskuussa mahalasku pelottava

persmäki jaetut kattilat päässä kahva

sarvena otsassa lasketaan kivikkoon

kohti kivikautta kuunaamat nauravat:

näin on sovittu ei voi mitään

paperi kivi sakset kivi paperi sakset

monikaan asia ole useinkaan niin kuin näyttää

mutta päätökset tehdään sen pohjalta

päätti aikoinaan jo Kekkonen

ja sai asiat näyttämään siltä miltä halusi

eivät ne ole myöskään sitä miltä ne eivät näytä

siksi kai kysytäänkin miten asian laita oikein on

laita kiinnostaa meitä tyhmiä aina enemmän kuin ydin

joka jää ymmärrykseltä piiloon kuin luuydin putkiluussa

pääasia peittyy sadalla oheisella yksityiskohdalla

jokaisessa aineksia kaikki kanavat tukkivaan skandaaliin

eikä tarvitse välttämättä olla edes erityisen tyhmä

fiksukin menee sekaisin triviaalin runsaudessa

eikä ole helppo erottaa sivuasioita pääasiasta

kun tunteet hyppäävät kuin vietäriukko

mielen syvästä pimeästä resonoimaan

omien kipukohtien kanssa

Viite: viikon 11 krapusanat ovat sekaisin, tyhmä, fiksu. Krapu on kirjoitushaaste, jota ylläpitää susupetal https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/03/10/tavallisen-tyhm/#comments

Teksti otsikon kanssa on oltava tasan sata sanaa.

jos olen villakoira, älä kaivele minua

haluan pitää ytimen itselläni

jos tähtäät sanoilla sitä, älä kovin tarkasti

tarkkuus välittää vain sumuista haamukuvaa

riittäisikö että siellä jossakin se on mitä on

riittäisikö että sanon: marjametsä on kirkkoni

hongat sen pylvässali pohjoinen on minulle etelä

ja lumi meri, sukset jolla, jolla seilaan sen mitä seilaan

runolla huudaan tuulelle, se huutelee jotain takaisin

kumpikaan saa selvää toisistaan tai jotain sinne päin

Onko ihminen puuttuva rengas Tuntemattoman ja Olemattoman välissä

ihmisestäkö puuttuu jokin rengas tai ruuvi vai jotakin liikaa

ihmisiä liikaa jossakin, liian vähän toisaalla, missä ei ole

sieltä viedään nekin, jotka ovat ja tungetaan sinne

missä ennestään vaarallisen ahdasta

Jos menee kahvilaan tavatakseen toisia

niin toisessa kahvilassa ei ole ketään ja toinen on liian täynnä

molemmissa tapauksissa tuloksena on yksinäisyyttä

sellainen on surullista: kuin näkisi kuvan, jossa hyvällä maulla

satoja vuosia sitten tehtyä rakennusta uhkaisi kuivuuden

aiheuttama maastopalo, kuvan oikeassa ylälaidassa musta

lintuparvi lentäisi lähestyvää savua pakoon

edustalla lojuisi pari rikkinäistä polkupyörää

ja yksi kolmirenkainen henkilöauto

Ei ihmisiä

Viite: viikon 10 krapusanat oavat kuva, kahvila, vaarallinen. Krapu on otsikon kanssa tasan sadan sanan kirjoitushaaste, jota pitää susupetal https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/03/03/epnormaali/#comments

niin herkkä ja avoin, väärä tähän maailmaan

jossa pienikin aukko puolustuksessa    voi suistaa raiteilta

aluksi haluttua seuraa, läsnäolon ja toiveikkuuuden

tyyssija kunnes yksi ja toinen ärsyyntyi

sellaista optimismin määrää, joka ei millään

vastannut    maailman tosiasiallista tilaa, sanoivat

pessimistit, jotka pysyttelivät lattialla ja realistit

jotka varmuuden vuoksi nukkuivat yönsä matalassa sängyssä

vielä hämmästyttävämpää oli miten hyväksyvästi

hän otti vastaan törkeitäkin luonnehdintoja itsestään

aina valmiina juttelemaan mollaajan kanssa ystävällisesti

kaiken maailman asioista, itsestäänkin silloin, kun toinen kysyi

tämä piirre raivostutti joitakin suunnattomasti

jotka itse herkkähipiäisiä: mikä tämä herkkis

luulee olevansa, hipiä noin parkkiintunut!

jotkut puolestaan säikähtivät    tuota outoa piirrettä:

jotenkin hullu se on, ei puolusta itseään

jättivät peloissaan rauhaan: jumalanhullu!

nousevan auringon kajo työntyy huoneeseen

usvankin läpi, toinen taivaan puolisko nuokkuu viltti korvilla

kuten mieskin, jonka päätä usva myös sumentaa, koska on

selittänyt itseään: tällainen minä olen ja en ole sellainen

oli niin tärkeänä itsestään kuin teini-ikäinen, olisi parempi

vain olla ja toimia niin kuin on ja toimii ja jättää selittelyt muille

selittelyjen kautta luo itsestään vain kuvaa toisia varten ja alkaa kohta

itsekin uskoa luomukseensa ja samalla yksipuolistaa itseään

karsimalla sitä vähääkin ”mitä ei ole” ja korostamalla kaikkea sitä

mitä mielestään on; tähän ajatukseen tultuaan miehen päästä

sumu tuntuu hälvenevän ja saman hän huomaa tapahtuvan ulkonakin

Viikon 9 kirjoitushaaste krapu on jatkaa lausetta nousevan auringon kajo työntyy huoneeseen. Krapu on tasan sadan sanan kirjoitus otsikko mukaan lukien. Haastetta pitä susupetal https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/02/25/liian-myhn/#comments

lukemisesta ei tule mitään kirjoittajaminäni tulee

hyvää tekstiä lukiessaan mustasukkaiseksi, vaatii

heti tarttumaan kynään vaikka oikeastaan haluaisin

keskittyä nauttimaan kirjasta

sataneen lumen kolaaminen riittäisi liikunnaksi

tuisku kinosti määrän moninkertaiseksi

talon ympärillä jos katolla olevat romahtaisivat nyt

päivänvalo ikkunoista vähentyisi huomattavasti

puukiipijä noukkii muruja lintulaudan alta

järripeippo on parkissa lintulaudalla

nököttää niin että epäilen sen terveydentilaa

                      pihabongauspäivänä näin kymmenen lajia

                      kuusitiainen oli yllätys, pari vuotta näkymättömissä ollut

                       töyhtötiaista ei ole näkynyt vieläkään

lähellä olevan lähteen ansiosta muutama mustarastas

viihtyy näillä nurkilla, huolehtii maahan tippuneista jyvistä

oravien kanssa, jotka käyvät aamuvirkumpina ensin paikalla

                     …taidan jatkaa sen paremman tekstin parissa

                       Moravalainen yö *) kaukana täältä

* (Peter Handke)

muukalainen meren takaa nosti kovan kuumeen

muovirasioissaan     toi hän meille uuden huumeen:

rasiassa lisää rasioita kuin maatuskoja sisäkkäin

mutta onko muovi jo     tänä päivänä pois muodista

Tupperwarella loppu     konkurssin talousluodista

sen partaalla jo heilui, kas kummaa osake vain ylös kellui!

vaikka metallia, lasia, keramiikkaa puuta     moni ostaa mieluummin

kippoturnajaisia     yhä pidetään     miehet naiset etupäässä

jälkimmäiset muovikuosia   haluavat suosia

Visiokin firmalla on melko mahtava: elämää tää pidentää

planeetan ja ihmisen  sekä ruokahävikkiä vähentää     mutta

anteeksi jos epäilen (sen verran tuomasta on minussa)

no yhden edun löydän: jos tupperware putoaa, ei varvas siitä murru

ehkä en ois myöskään     konkkaa kovin surru

Viite: viikon 8 krapusanat ovat kuume, muovirasia, muukalainen. Krapu on tasan sadan sanan kirjoitushaaste (otsikko mukaanlaskien), jota pitä susupetal:

https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/02/18/vierasvaravaara/#comments

tukku tukku hampaitani

( se on kolme kappaletta)

on sanonut ruokapalkkatyösopimuksensa irti

mitä muita kappaleita ehtii vielä pudotakaan

jos pää ennen jalkoja, jalat jaksavat, mutta eivät

tiedä minne menevät, missä ovat, missä pitäisi olla

kädet aukovat ja sulkevat ovia, minne vievät, mistä tuovat

sormet painelevat nappeja, kuuluu ääniä, näkyy valoja

mielenkiintoista!

jos jalat ennen päätä, joutuu muiden huoleksi

miten pää sen kestää?

jos taivas olisi sininen ja aurinko keltainen

lumi vain valkoista ja metsä vihreätä

äänimaiseman klangi olisi kolkkoa, sen selkeys kylmää

jos kielenä vain suomi ja ruotsi, jos vain

uusklassisia julkisia rakennuksia, välissä asfalttia

jolla kävelisi valkoisia heteroja

kolmenkymmeneen milliin nyysityillä

viheraavikoilla entisillä metsänpohjilla

maan kaiku olisi kolkkoa, sen selkeys kylmää

               (älä tallaa nurmikoita, älä puita vahingoita

               istuin penkillä kiskobussia odotellen)

mielenkin värit ovat murrettuja, kielen murteita

sekametsässä puut säilyvät terveinä, faunan ja flooran kirjot

ovat rikkaita, lumella on monta väriä ja nimeä

ja on asuinalueita, joissa puukorttelit

ovat säilyneet asuntoina, säilyttäneet rakennuskulttuuria

kaupunkeja, joissa murteita ja kieliä kuin helluntaiepistolassa

Viite: viikon 7 krapu on väripalettii, tasan sadan sanan kirjoitushaaste, jota pitää susupetal

https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/02/11/lumi-peitt-maiseman/#comments