Kirjoittajan arkistot: runopasanen

Dies irae

 

Kalat nousevat maalle

ja perunat pellossa

uivat henkeään haukkoen

suot suorine ojineen

eivät pidättele

taivaan kyyneleitä

kun sateen requiem

jymisee katoilla


Vähässä ja paljossa

 

Ohitan tottuneesti roskat

kuin mainossivut

Koulualokas huomaa polulla

savukerasian

sateen hailakaksi liottaman

Haluaa että viemme sen roskikseen

 

Suostun enkä ala suhteellistamaan

sen merkitystä sillä onhan luvattu:

vähässä uskolliset pannaan

paljon haltijoiksi

 

Sisimmässäni kyllä epäilen

näiden paljonhaltijoiden

uskollisuuden lajia


Muodon muutoksia

Mantere mantereesta

kivi kalliosta

minä myös

olen irti

pyrkivä kuroutuma

 

Kohti tuntematonta

suurempaa


Sammakkoprinssi

 

 

Sinä kaunis tyttö

pysy minusta kaukana

jos aiot suudella minut prinssiksi

 

En halua takaisin teeskentelemään

linnan kutsuille

etsin toisen sammakon

ja kutulammikon

sammakoista on pulaa

uljaita prinssejä on liikaa

 

tai miten olisi haluaisitko jakaa

kanssani sammakkouden

voisin kutsua noidan paikalle

tuossa olisi sopiva lammikkokin…

hei…no mene sitten!

 


Kesälomalla

He liikkuvat ryhmässä

heiluttelevat honteloita raajojaan

eivät enää lapsia

eivät vielä nuorisoa

alla huolettoman vapauden

syvimmät vedet

ja korkein taivas

 

En minä sitä ikää kaipaa

mutta sitä tunnetta

 

Ilman aikaperspektiiviä


Sadepäivän ratoksi

 

Sadepävän ratoksi

uusia runoteoksia ikäviä

kategoriakysymyksiä

sovinnainen muutospoetiikka

epäsovinnainen

mitallinen runous

 

äijäpoetiikka eeppissurrealistinen

nykyrunous

50 kertaa sanan minä

erilaisia muotoja

kun rakkaus on kuollut

 

kun vielä elossa

myös sinä

 

havisten sinun

 

viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3249525/252-haaste/

 

 

 


Esteitä ja ylityksiä

 

 

Yritän kirjoittaa runoa

koulualokas haluaa kynäni ja vihkoni

piirtää pitkään ja hartaasti koiria ja hevosia

hienostelijakoiralla on timantteja kaulapannassa

 

Jos tekisin polunpätkiä sinne tänne

houkuttelisin niille kulkijoita

yksi päätyisi rotkon reunalle

joku syyttäisi murhayrityksestä

toinen ylistäisi avautuvia maisemia

Suonlaidasta tulisi myös kommentteja

Luulisin

 

Tässä vaiheessa alokas haluaa osallistua runotorstaihin

kirjoittaa: Hevonen haassa makaa / koira jyrsii portin hakaa

 

Seuraavassa piirroksessa heppa nimeltä Haider hyppää esteen yli

alla lukee: kuva edellisestä runosta

sen tekemiseen minulla on huomiseen asti aikaa

Talo jäi tänään vähän kesken

pari estettä ylitettävä

 

Liitovarjotyttö jatkaa polkuani kevyesti rotkon yli

toivon palautetta postikortilla sitten joskus

 

viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3245534/251-haaste/

 

 


Virta (uusinta, aik. 8.10. 2009)

Tämän viikon runotorstain haasteena 250.haasteen kunniaksi oli kaivaa jokin entinen runo esille. Ekakertahan se parhaiten jää mieleen, joten sen mukaan (muotoa myöten) valitsin. Silloin oli 143 menossa ja aika usein olen osallistunutkin sen jälkeen. Kaikille osanottajille toivotan mukavaa kesää; itse yritän nikkaroida parhaani mukaan, jotta kahdelle lapsenlapselle ja heidän äidilleen järjestyisi oma koti kesän loppuun mennessä. Jospa sitä jonkun runonkin saisi välillä värkättyä.

 

Ajan virtaa

                      on kuulevinaan

moni suutarikin suuri viisas

 

                      korva kosken kupeessa

 

Kuulo mennyt aikoja sitten

 

 


Taukomusiikkia…

 

Vasaraa ja nauloja erämaajärven rannalla paukuttamaan…


Siperiaa

 

Ellen tietäisi hiekan alkuperää olisin

ilahtunut hyvästä kävelyalustasta matkalla pohjoiseen

rataa pitkin Olin kerran hiekkajunan kyydissä

(en vielä koulussa) höyry peitti pyörät ja kiskot kuten

tulevaisuuden ennen liikkeelle lähtöä

Perillä vaununlaidat aukaistiin hiekka valui

kahtapuolta kiskoja valleiksi Ellen tietäisi

että se tuhosi harjun ja lähteen ja polut

Laakean eväskiven jolla kynsisammalta

 

(On tämä turvallista Melkein

Lättähattu ei kulje eikä lyö

Resiina ei enää yllätä

takaapäin

puutavarajunan kuulee kuurokin

Irrallista siirtoveturia on varottava)

 

Ilman junaakin ihmisiä rahdataan

muistamisen siperiaan että unohtuisivat muisteluun

Niin paljon kohteita jotka eivät koskaan enää

tule vastaan kuin unissa siperia lopettaa

Palaat takaisin kun siperiaa on raahattu

entisen maiseman päälle

kuin hallaharsoa perunapenkkiin

 

 


Sataa


 

Marketti muutti päätien varteen

alko meni perässä

Ohilkulkijat vievät leivät

ja viinat Naisista ei niin väliä

 

Vaatekauppakin lopetti

kirpputori jäi ostin puvun 20 sentillä

pojan häihin

Housuissa upslaakit Olivat muotia

ainakin joskus

Minä en koskaan

 


Vehreä

viherlevä rehentelee

rehevästi vehreässä järvessä

vihervyöhykkeettä

 

uimataidottoman hukkua

 

nukkua nurmikolla

punkkien puremaan

menehtyä pankkien panemaan

johtaa nurmen alle ennen aikojaan

 

syödä sanasalaattia

purra lehtileikkeleitä

juoda oras(tynkkys)mehua

se miehen tiellä pitää

 

että rukiista on rajat

 

 

viite:

http://runoruno.vuodatus.net/blog/3235722/24-haaste/

 

 


Viidakot


Asfaltin aiemmin sileä pinta

on kupruillut ja halkeillut

puukansa on tehnyt myyräntyötä

Asettanut tienvarsipomminsa

hitain sytytyslangoin

Latvustojen ilmailujaosto

päästää laskuvarjojoukkonsa liikkeelle

ne valtaavat asfaltin selustan

murtumakohdissa

Aloittavat hivutustaktiikan

kohti kasvien voittoa


Itsellisyys

Kuva

Niemen nokka on kalliota

sieraimet vedessä

kiinni kuin hylkeellä

luisevalla otsalla

on kanervainen tukka

Sen silmät ovat kiinni ja selässä

tuulessa taipuva metsä

kuin siilin piikit

Se on päättänyt perustaa

oman mantereen kun on

kyllästynyt määräilyyn

Sillä on mukana kyltti: private

Sateen turvin se irtoaa rannasta

uhmakkaasti

ui kohti ulappaa


Rento

Leppoisalta puuttuu coolius

rauhallisen älyä kai epäillään

mutta jos olet rento

lierihattu silmillä

heinänkorsi suussa

käyt ahon laitaa

ja vielä ilman paitaa

olet ehkä suosikki

Vähän renttua on rennossa

se on hyvä esitys

olotilasta

jota oikeasti ei ole (enää)

mutta jos olisi

se näyttäisi juuri tuolta

ei niin pyhältä vaan hieman leuhkalta

huolettomuudelta

viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3230319/248-haaste/


Tärkeyden ja rentouden jalo kombinaatio


Miehet isokenkäiset

lasit paksusankaiset

päivän pyörittää numeroita

(kuin pyhiä lantapalleroita)

kokoontuu klubille illalla

Kokous on herrojen killalla

Puvut nakkaa narikkaan

tassuttelee pyyhkein saunaan

sieltä mielin auvoisin

he jatkaa saunabaariin

paljain pallein palleille

tottuneesti kapuaa

kaikki kilot vipuaa

Olo on niin rento

ja ajatuksen lento

aivan mahtavaa:

me ollaan kuohukermaa

sintukansan pinnalla

ja voiksi kohta muututaan

kun vähän vielä kirnutaan

viite:  http://runoruno.vuodatus.net/blog/3230319/248-haaste/


Luonnon aktivismia

Kuva

Jäistä vapautuneen veden päällä

tuuli viilentyy tunnustelee

rannallakulkijan sormia

testaa niiden verenkiertoa

Syvällä metsässä maa jo hohkaa

peipposet hypettävät täysillä

Kohta kuntta pölisee

Himkin kylään puhaltaa jäätävä tuuli

haamujen haudasta

muurien takaa yrittää pelotella

kädet taskuun

(viite: http://yle.fi/uutiset/suomi_puuttui_venalaisen_demokratia-aktivistin_kiinniottoon/6102628 )


Sirpaleita (16)

Lempeä tuuli lämmin

kuin äidin käsi

kuumeisen lapsen otsalla

hulmuttaa kevyesti hiuksia

Aurinko on levittänyt

kirpputorinsa veden liplatukseen

*

Meren rannalle myrskyn jälkeen

ajautuvat kaikkien rohkeiden

merenkulkijoiden naamiot

Vesi on huuhtonut niistä kauhun


Juutti

Juuttikangas orjan päällä

ei ole paita iho on

tumma ja paljas

Se on säkki

Se ei ole säkki

katumusta ja tuhkaa varten

se on markkinoiden taakka

satamassa

Katujat kulkevat

kevein varustein

siltojen alla

Tumma vesi

(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3224980/247-haaste/ )


Arokukka

Kuva

Polttavasta jäätävään vaihdelleet

tuulet ovat pyyhkineet aron pintaa

Kuut ja sen varjot kasvaneet ja kutistuneet

lintuparvet kiitäneet yli syksyin keväin

kuten pilvet joiden kosteus on haihtunut

alentumatta suutelemaan kaipaavaa

maata jonka sisuksiin

syvälle joutunut siemen odottaa

rauhassa kuin tietäisi aikansa tulevan

mullistuksen nostavan sen lähemmäksi pintaa:

sen verran valoa että silmiä alkaa kutittamaan

sen verran kosteutta että uteliaisuudesta on työnnettävä

varpaat ulos tunnustelemaan Sille tielle

ne jäävät kuin juoppo baariin

kittaamaan itsensä turvoksiin Vedestä joka työntyy

valoa tavoittelevaan varteen

kiertää sirkkalehtien kallionkielekkeissä

venyttää vartta ja levittää nuokkuvia ulokkeita

kunnes kukinto avaa kaikki aistinsa

katselee kummissaan ympärillään näkyvää

väriloistoa kysyy

minäkö se olen