Grid of posts 2×3

  • Se mitä on ilmassa

            Sitä on ilmassa, kylä on levottomassa liikkeessä, etsintä on menossa   Aluksi tunnen katseen niskassani kuin valotornin pyyhkäisyn   Katse alkaa toistua, silmiin ei katsota, kulmien alta vähän ohi   Tunne katseesta alkaa poltella    Emmin Lopulta nyökkään   Sille mitä on ilmassa Myöhemmin ehdin vielä hetken pohtia myöntöni syytä: se mitä oli ilmassa ja… Read more

  • Pään museo

            Kadonneen elämäntavan, rapistuvan rakennuksen ja sen esineiden taakka: syyllisyyttä hylkäämisestä, kunnostamatta jättämisestä Kuin sylkisi menneiden sukupolvien silmille   Museoita joka niemessä ja notkossa lahoamassa, mihinkä nämä esineet sopisivat Tai edes mahtuisivat (tässä pään museossakin tekemistä!) Hautukoot täällä tulevien arkeologien iloksi! No ehkä pieniä muistojen sirpaleita mukaan   Karhumäen veljesten ottama ilmakuva,… Read more

  • Aika

        Neiti Aika haluaisin vain hiukan maata kanssanne kynnettäväksi ja istuttaa perunoita   Neiti Aika teillä on hävitön palvelija tämä Kello juoksi eilen tiehensä vei mennessään tukun tunteja jotka olin varannut omaan käyttööni   se käy tunti tunnilta yhä röyhkeämmäksi   päivä päivältä             Read more

  • Ilmestys

              istun yöllä ahtaassa päivätuvassa hyttysharson sisällä torkun istuallani hiljaisimmat tunnit potkaisen oven auki yön päätteeksi kuulen  ilmestyskirjamaisen kohahduksen: sadat hyttyset samalla hetkellä pimentävät oviaukon syöksyvät ulos kuin paniikissa äänen ja näyn lyhytkestoisuus saa epäilemään korvien ja silmien todistusta:   ei ininää vain tarkkaan ajoitettu siipiveikkojen yhtäaikainen ryntäys ovesta kuin äänivallin… Read more

  • Napapiirin ylitys (sonetti)

          on elämän arkista kudelmaa se mikä sinulta aikasi vie muuta kuin kesäyön unelmaa se on talvinen yö ja liukas tie   ei unelmointisi silti esty vain arkkuusi sen   välillä suljet ja mielesi on   taas arjella pesty kuin vahatuin kasvoin matkasi kuljet   oi unohda nuhruinen arkkusi ja astu avaraan maailmaan niin opit… Read more

  • Laivat lähtevät

            jo laivojen lähdön yöhön aistin kun ankkuriketjut ja sireenit kuulen kalaa  levää  suolaista vettä  luulen sen tiheän hajun nenääni haistin   joskin kauneimmat kukkien tarhat on kyntänyt aikojen ankara aura niin harvojen hiustesi hulmuille naura ja tuuleen päästä nuo haamuiset harhat   laivani matkaa   minne minulla kaipuu sinne missä olet… Read more