Lähteestä pulppuaa kasvoja

heijastuvat toistensa läpi kuultaen

vaihdellen kuin kalaparvi paikkaansa  

metallin väreissä nousevat ja vajoavat

Kädet kuin unissakulkijan tuntosarvet

tunnustelevat tietään ylös kunnes

joku tavoittelee jo partaani Näkkikö kavahdan

ja niistä kasvoista muistan vaarin jolta

olin saada selkääni sanasta jonka lausuin

sen merkitystä tietämättä En sanaa enää muista

se säikähti jonnekkin sillanrakoon

sedät nauroivat sille salassa Tuskin syynä oli

pelkkä sana Johonkin erityiseen viittaava merkitys

siihen liittyi Päätyhuoneiston leskirouvaan?

Se sana on kadonnut ikuisiksi ajoiksi kuten kasvot

hiekkaa kiehuvan lähteen pohjaan

Kerran pääsi päällä oli sanojen röykkiö

jonka alle uhkasit menehtyä kuin kivivyöryyn

Sitten huomasit että sanoissa oli venttiili

josta sisällön pystyi valuttamaan

ulos kuin ruudin pommeista ja tilalle saattoi puhaltaa

koko elämän kukkaiskeveyden

Kohta katselit selälläsi kuinka ne nousivat

ilmapalloina korkeuksiin Tuulen mukana ne

näyttivät markkinapaikalta karanneilta kaasupalloilta

Tunsit samalla kertaa huojennusta ja surua

On turvallista tyytyä asioihin

joista voi sanoa suorat sanat

Turvallinen suora voi kompastuttaa

suoraan turvalleen Miten osua

napakymppiin kun taulun keskellä

törröttää kartio joka kimmottaa tikan sitä pienempiin

numeroihin mitä lujempaa ja kympillisemmin heittää

Jos maapallolla olisi akseli

 jotain arvometallia jokin

kaivosyhtiö tekisi valtauksen ja

kiskoisi sen paikaltaan läpi telluksen

Sponsorirahoitetun yliopiston matemaatikot

todistaisivat ettei mitään vaaraa aiheudu

So. yhtiö ehtisi jakaa optiot johtajilleen

ennen kuin

maa suistuisi holtittomaan liikkeeseen

Pääjohtajan filosofisen katsauksen nimilehti

Yritys on vastuussa vain voitosta

lentelisi tuulen tuivertamassa luentosalissa

Vuodet kuin kävelisi samaan aikaan tietä

eteenpäin ja toista taakse päin

Liukuportaita ylös ja tulisi itseään vastaan

toisilla portailla Kevyt nyökkäys

Jotain tuttua… välissä epätodellista

monistuvaa heijastumaa kerroksina

On puristettava hetkeksi silmät

tiukasti yhteen

Käydä vakavasti otettavasta on ansa joka

edistää väestön keskittymistä

Kuin ahventen parveilua kutuaikana

katiskassa

Kunniallinen identiteetti vaatii

että voit vastata kysymykseen

mistä olet kotoisin

jollakin tunnetulla nimellä

sen sijaan että sanot ei mistään

ja sitten jatkokysytään

että minkä kaupungin läheltä

Jos vakavasti otettavuus naurattaa niin voit

vastata että perseestä ja nauraa kuin

savolaisukko kalatorilla

ahvenkukko kainalossa

Ihminen vaatettaa itsensä

Tapahtumilla kun ajatusten verhot

kuultavat niin irstaasti läpi ja tuuli huulia heiluttaa

sosiaalisessa mediassa Lainavaatteissa

on monelle jotain niin tuttua Turvallista

kirpputorin kuhinaa Smooltookin

kirput kaupanpäällisiksi

Tavaroiden uusien tavaroiden röykkiöt

käyttöohjeineen verhona

kaapin edessä josta ei tarvitse tulla ulos

Asiaan kuin asiaan

puolimieltä riittää hyvin

siinäkin puolet liikaa

Voi myönnellä verhojen välistä oven takaa:

oon sammoo mielipuolta

Keväällä maalaisimme oksiin vihreät lehdet

ja syksyllä keltaiset

Moraalin korvasimme lakitekstillä

ja oikeuden asetusten paljoudella

Lakimiesten ja rikollisten määrä korreloi

kuten lakien ja rikkomusten Niiden

paljous on taattu ja laarit täynnä

kuin talvivarastot hyvän kesän jälkeen

Joku luottaa kuntoiluun

juoksee hiihtää punnertaa ja pinnistää

hikoilu huohotus ankara leuhotus

Joku luottaa geeneihinsä jo isoisä aikoinaan

poltti piippua sata vuotta vieläkin korisee

piippu itsekseen piirongin laatikossa silloin tällöin

geenikarttaa tutkitaan kuin tietä ikuiseen elämään

Kolmas uskoo terveelliseen ruokaan

rasvat on tai rasvaton sokeriton tai sokerit on

ton ton ton ja on ja on ja on

Neljäs luottaa iloiseen ja leppoisaan mieleensä

surut tarttuvat puseroon huonosti

Kuin lika tefloniin

Monet ovat keinot elää kauan

kunhan vielä keksitään miksi

missä on sen jutun niksi

Niin kevyesti

lumi putoaa lumen päälle Tiivistyy

kerros kerrokselta mannerjääksi

joka kaiken aikaa liukuu kohti reunaa

talvi talvelta kohti sulaa merta

polvi polvelta kohti unohdusta

Lohkeavan jään loiskahdus

Merilokin säikähtänyt kaakatus

Kerrotaan että Tietomaan vuoristo

on suosittu ulkoilualue sillä polut

ovat selkeitä ja reittiviitat paikallaan

varusteet ja koulutus tarjotaan kaikille

Silti sinne on kadonnut kiipeilijöitä

jäänyt kuin metsän peittoon

Kerrotaan että lähellä korkeimpia huippuja

on maisemaksi auennut tietämättömyyden

sininen ja musta avaruus jota ihmetellessä

omat eväät ovat huvenneet nopeasti

Sen äärellä moni on kuollut nälkään

mieluummin kuin ottanut

ainutta tarjolla olevaa syötävää

enkelten leipää

koska siitä ei ole mainintaa

Tietomaan virallisessa ruokalistassa

Tavarani noudattavat Heisenbergin

epätarkkuusperiaatetta: joskus

paikka on oikea mutta silloin en niitä tarvitse

Sitten kun tarvitsen eivät enää paikallaan

Olipa mies näkyjen näkijä

salaman valossa näki iki-ihanan paikan

kenties toisen maan tätä paremman

muillekkin siitä saarnasi ja naurut sai osakseen

Päätti rakentaa sinne tien väänsi kiviä käänsi kantoja

vuosia kului sai vihdoin valmiiksi muitakin halusi mukaansa

ei kukaan tietenkään joutanut Kun pääsi perille

tuli ukkosmyrsky ja pimeys ja salamoi

ja hän näki taas sen kaukaisen kiehtovan paikan

Hän ymmärsi että sama paikka se oli minkä kerran

oli jo nähnyt Sama paikka josta tänne oli tullut

Kun hän palasi ihmiset kysyivät löytyikö

hän hymyili ja nyökkäsi

Miksi sitten palasit kysyttiin tietenkin

Hän nauroi ja vastasi juuri siksi

Talonsa seinään hän poltti sanat:

sinne missä jo olet ei tarvita tietä

Tänä yönä tuuli suomii

vesiruoskin Pohjanmeren kallioita

iso PahaPyhä raha rottingilla

Euroopan raukkoja rantoja

Kabineteissa väännetään

eurosta kättä kädestä euroa

Euroton ja eukoton hakeutuu suojaan

myrskyltä metalliseen roskikseen

kun mannerravintolan valomerkit

välkkyvät Tarjoilu on loppunut

ja vesi tyrskii

mustilla kaduilla

Isämme oppivat sodissaan

että lakkiinsa saa helposti reiän

jos nostaa sitä kepin nokassa

Meistä tuli matalan profiilin sukupolvi

Lapsemme nostavat päänsä

ja avaruus ulvoo

Kengännauhojen katkeamiset kiireisenä arkiaamuna

ja muut elämän riitasoinnut loukkaavat

pyrkimyksiäsi harmoniaan

Uhkaavat kuin puhallus korttitaloa

jossa asuu disharmoniaa siivilöimään

erikoistuneita aisteja jotka eivät lepää

ennen kuin viimeinenkin häiritsevä ärsyke on sammunut

Kuin jännite tavoitteen

ja sitä vastustavien ilmiöiden kesken

olisi kaiken tarkoitus ja samalla pahasta

Elämänpituinen rimpuilu siinä välissä tosi elämää

En tiedä kuka keksi kengännauhat

Mutta sinä keksit ne katkenneet

Mitä väliä Nyt niin lyhyet että

ei niihin voi kompastua

Tuntemattomuuden tasapuolinen huimaus:

kukaan ei tunne minua minä en ketään

harvat jos ketkään toisiaan Voi

upota tavaroiden maailmaan kuin pysäyttäisi ajan

Ilmeet ovat tyhjät mielentiloista ne on siirretty

katutasoa ylemmäksi maksettuihin naamoihin

joilla on oikeus iloon ja onneen

meidänkin edestämme Yksinoikeus

Takana vuosien tavaravana kuolinpesiä täynnä

Suku tonkimassa paikkoja pesät sukua kaatopaikoille

Mustan maan Messias saavu

valkoisella varsallasi luunvaalealla hevosella

lennä valo mukanasi vaikka tuhoudut

ilmakehämme kitkaan mielemme kovuuteen

                                                      repeydyt

riekaleiksi pahasiksi palasiksi

jotka satavat maahan hiukkasina

liittyvät valon verkoksi maan ylle

yli hytisevän mustan maan

anna meille ansioton arvonnousuarmosi

johdata johdannaiset iäisiin jäihin

Oi saavu mustan maan Messias

valkovillaisella varsalla

läpi kitkaisen mielenkehämme