kirjaimet joista rakentuu

            rauhan sanat

joista rakentuu sopimus

            ovat rakkaita

rakas on kynä jolla asiakirja

allekirjoitetaan         kiiltelee hetken

petoksen rajaviivalla          vakiintuu

imupaperiin kuivuessaan

jossakin surkeassa leirissä

            viriää liikettä

kotiinpaluun toivo kajastaa

kuin kaukainen aamunnousu

kasvosi jäivät minuun          kun lähdit

silmiesi vihreät niityt jäivät            kukkimaan minuun

sateiden viipyessä          kastelen kukkia silmilläni

auringon laskiessa       hymyilen niiden terälehdille

valoa             ihohuokoset täynnä kuiskauksia

kun lähdin       läpi talvipimeän tien      sen asfaltinmustien

tuntien matkaan        läsnäoloosi pudonneena 

suusi mansikkaa       suussani

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/02/314-haaste.html

ostan kaikki          aavikkokaupan taimet

ne kestävät hiekkaa kuin rentukka vettä

niiden pieni varjo aavikolla on suloisempi

kuin tuhat päivänvarjoa palatsin terassilla

kaivan kuopan hiekkaan                     karjun esiin

kaikki vesisuonet             ne pulppuavat lähteeksi

keitaan nimeän satunaisen mukaan:

hän joka juo teetä taivaan ilmakuopissa nenästään

päivät pidämme toisillemme varjoa

yöt katselemme     rajatonta avaruuden valomerta

ja kaikki ne kasvit keitaan äärellä

kuiskivat meille joka yö                      uuden sadun

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/02/314-haaste.html

aamupalaksi        hammaspaikkoja paukuttavia

                       luutuneiden asenteiden pähkinöitä

lounaaksi               hammaskiillettä syövyttäviä

vihan hedelmiä                                       välipalaksi

räjäytellään                         pelon hajupommeja

tukeva päivällinen                 lopuista synneistä

yömyssynä          itsesäälin katkeraa pontikkaa

kädet kyljissä kiinni

             teipattuna

                            suu

ainoa tila keuhkoilla

             sisään ulos sisään

palikkana pirunyrkissä

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/02/313-haaste.html

hitaasti viivytellen aamu-usva hälveni

kuin olisi tahtonut mukaansa       olennot

joita ei ennen sitä ollut      sumussa syntyneet

koko aurinkoisen aamupäivän       hahmot

pysyttelivät paikoillaan pyöritellen suuria silmiään

kuin näkisivät kuolevaisia kauemmaksi tai syvemmälle

illan lähetessä niiden piirteet alkoivat liueta taustaan

katseeseen tuli raukeutta        ääriviivat aukenivat

tyhjenivät udusta        viimeisenä silmät

olentojen jäljiltä painanteet täynnä kyyneleitä

jokainen erillisenä        sateenkaaren kaikissa väreissä

jokainen niistä helmi jonka nimi        tunne & ymmärrys

lapset löysivät       tekivät kaulaketjuja       ne välkkyivät

auringossa       ja helisivät nauruisten lasten

juostessa aurinkoisilla niityillä

http://runotorstai.blogspot.fi/2014/01/312-haaste.html

leikataan kolme miljardia

            illallinen ei lankea manulle

            höylätty manu ei illalliseen

lätty sieltä toinen täältä ja hillot piiloon

leikataan kahdeksan tai kymmenen

             pisaraa & hiutaletta luxia & celsiusta

leikataan säästä      säästetään leikistä

                           leikisti säästetään

mennään noukkimaan käpyjä

             poltetaan säästöliekillä

pistetään pellit kiinni ettei piippu nokeennu

elit tulevaisuutesi        synkistä muistoista

päivitit mennyttä sen mukaan

tylsytit hakkusi        ajan       rautaiseen kallioon

olisimmeko olleet onnellisia

                         ajanjakajalla

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/01/311-haaste.html

kun oli aika olla lapsi

ei ollut aikaa ei paikkaa        olla lapsi

             virtahepoja olohuoneessa

                         outoja otuksia sängyn alla

ja nyt sinä      kuka oletkin       moitit

että olen lapsellinen        olet oikeassa

lapsellista tosiaan hyvinkin lapsellista       vihdoin!

kerran raivasit pellon

keräsit kivet       muuriksi ympärille

ja seisot ajanterällä        miekanviillon

kapealla rajalinjalla        selkäsi takana

                                 huohottavat haamut

edessä myrskyn jyrinä       eikä kivimuuri

suojaa mitään       ei muuta turvaa

kuin miekanterän rajarauha

olit valmiiksi säröillä ja lohkeilit

            kun sinua potkittiin

                        pitkin kurjia kujia

kunniattomuudenarvoiset herrasmiehet

            kävelivät käsillään

rouvasväen silmät kuin linnun

            vilkkuluomineen

ympärillesi kaivettiin

            ylöspääsemätön kuoppa

miehet tulivat öisin köysitikkaineen

                        ettet voisi nousta

            paikasta johon kuja päättyy

jonka pääskyt jättävät suosiolla harakoille

särösi syvenivät selkärankaan saakka 

asfaltti märkii mustissaan

hiekkatie potee psoriasta

silmut ja ummut paisuvat

             viekoittelevasti

                         sydäntalvena

tukit pitäisi kaataa

             etteivät halkeilesi

                         hirsiseininä

savukkeen ikihehku kuistilla

savu      on kovin       mietteliäs

http://runotorstai.blogspot.fi/2014/01/309-haaste.html

mistä tämä valo joka vääristä

juhlalliset holvikaaret        synkänpesäksi

            tuo kauhtuneen heinän niitty

eikö sen pitänyt olla aurinkoinen kevätniitty

mistä nämä nöyryytetyt       varjo-olennot

joiden mielet on imetty isoon saaviin

            vangittu holvikannen alle

eikö heidän pitänyt olla lapsia leikkimässä

            piilosilla noiden pylväiden takana

tämä valo       onko se Marsista

            punaruosteen kyllästämää valoa

pölyä jonka pelonjumalan sotajoukot

             ovat marssittaneet esiin

kedolla on vielä elämää

            jonka kasvit ovat varastoineet juuriinsa

odottamaan että tuuli puhaltaa pois

                        nämä tukahduttavat pölyt

tuo sateen        josta silmut aukeavat

viite: http://www.seijaeriksson.com/memories/

             haaksirikkoutuminen

omilla rannikkovesillään

omalla jollallaan

meno- tai paluumatkalla

liikkuvien salakarien välissä

joissa virtausten voima ja suunta

vaihtelevat suhteessa muiden

saarien liikkeisiin

            on mahdollista

            pursien särkyminen

            purjeiden repeäminen

            mastojen katkeaminen

            tapahtumattomuuden

            tapahtuminen

äänekkäät itkut roudataan

            takaovesta kompostia kosteuttamaan

ja naurunremakat sivuovesta koirankoppiin

kun pölvästinjäykkä köpöttelee

            julkisivun puolelta punaista mattoa

                        salamavalojen räiskeessä

                                    esittelemään 

numeroitujen kokojen muotteja       yksinedustus

jos omaasi et sovi       ylimääräinen kaavitaan

                        ongelmajätteisiin

jos jää vajaaksi        almuiset mielennöttöset

            täydentävät sopivasti

numeroilla on aina kiire vuosi

kuin vuosi talvi kuin talvi kuin kesä ja syksy

lukujen yksiköt sinkoutuvat lävitseni

ja yhden uusi alkaa aina

ennenkuin toisen vanha          ehtii päättyä

likaisessa eläkepommissa

            yhtenä numeroituna naulana

kestävyysvajeen arkussa

jolla kansantaloutta kannetaan

            kilpailukyvyn hautasmaalle

rustailen runoja punon juonia

            numeroita harhautan

kun sanojen ja ajatusten hiukkasia

            kallossa kimpoilutan

tulen ja sumun sisällä

            ihmisen pesä

siivettömän eläjän

            sen kattona pimeys

joka painaa märkää ja mustaa

            maata vasten

ihmisen pesässä muna

josta kuoriutuu unelma

sillä on siivet ylittää pimeys

jättää tämä sumuinen polte

            sillä on kyky

            suunnistaa merellä         

            löytää se saari jossa on tupa

            jossa on       unelman koti ja lupa

viite: http://www.seijaeriksson.com/vagen-till-ljuset/

upottavan suonisilmän

          yli pitkospuuksi

                    hän asettuu

syöksyrinteiden kivikkoani

          rakkaani hän pitelee

                    että ehdin turvaan

siitä tunnen mä ystävän