Hyytävää valoa

Miten nopeasti haihtuukaan

pitkän nousun aikana kertynyt lämpö iholta

                      viimaan joka pistää

jokaisen irrallisen lärpäkkeen paukkumaan

 

Rinkkaa on turha laskea selästä

parempi kääntää se selän suojaksi tuuleen

kun omaa ajatusta ei kuule vonkunan volyymilta

                     kuin diskossa yrittäisi jutella

                     tai suurkaupungin liikenteen kohinassa

äänimassan kerrokset tiivistynyttä raitaa

kaikki aikamuodot samassa mylläkässä

kulkijoiden porojen ja poromiesten

rahinat ja ääntelyt joku joikukin seassa

 

Auringon killitystä himmertää vain vähän

lentävä irtolumi jota tuuli onnistuu kaappaamaan

jostakin matkaansa sen kiteet kieppuvat

kuin kultahippuina kurun puroista

niin pitkälle kuin näkö kantaa

                    vain valkoista tunturi-ihoa

metsiköt karvoitusta kumpareiden liitoksissa

 

Ennen pahempaa hytinää on päästävä alas

            suojaisen rinteen puolelta

ujellus vaimentuu omat liikket

            ja hiljaisuus täyttävät tilan

valon määrä vähenee

           kääntyy tumman puolelle

jossakin siellä odottaa tupa ja kamina


Puu

 

Kilpikaarnaisen männyn juurella

lakkapään alla istun

             toisella puolella sinä

sivulla tyvisälöjä

palokärjen hakkuulta

             sinä jos et nyt niin joskus toiste

vielä on jäljellä hevosmuurahaisia

maassa kuivuneita oksennuspalloja

             sinä jo ennen minua täällä

kaarnassa tikan reikiä

huipulla petolinnun pesä

 

Kilpikaarnojen kartasto vielä tiivis

on kerran sileä hopeinen kylki

ennen kuin humahtaa maahan

ja kuuluu: tämä on

             minun ruumiini ja vereni

             siis syökää ja juokaa

 

Sinä yönä kun kuu kiersi puuta

ja toukat rapisivat sen rosoissa

muurahaisia käveli kämmenselälläni

             ja sinä tiesit kaiken

mikä oli siinä tarpeen

 

 

 

 


Turhaanko?

 

Muuta ei jäljellä kuin

rapautuvat rauniot

niiden keskellä viidakko aluillaan

toimistasi ei muuta näkyvää nyt jäljellä

 

Muistosi on kuihtunut

kuin kukkien siemenet kuivuusjakson aikana

ne hetket ne päivät muutamat vuodet

joissa koko ihmisyys

koko jumalallinen ja raadollinen ihmisyys

näyttäytyi kaikessa

             kauneudessaan

                         kauheudessaan

 

Vielä sentään niiden muistissa

             niiden sydämissä ja käsissä

                         joiden keskellä elit

 

Kun tummat pilvet

ovat ystäviä lähestyessään

 

viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/03/28/279-haaste/


Torkku

 

Pakkaspäivänä torkkupeiton alla

ajatus lupsahtelee ja silmä

jossakin katon valkeassa

              listitty itikka

kuulomuistissa riiviömäistä ininää

hikisen lakanan alla

 

Aamuöinen turvapaikka


Armoa armoa!

näinä kovina aikoina

kovimpina sitten kivi- ja rautakauden

tarvitsemme armahdusta

sellaista johon esimerkkiä näyttää

kehitysyhteistyöministeri

että edes itsensä

 

koska hän itsekin on heikko

hän osaa kohdella ymmärtävästi

tietämättömiä ja erehtyviä

ja heikkoutensa tähden hänellä on velvollisuus

uhrata töppäilyuhreja

yhtä lailla itsensä kuin kansan puolesta


Loru

Tipu tipusein

vasta eilen synnyit

pörrönkeltainen

et tiedä kuka äitisi

et isää varsinkaan

ja vilinässä lattian

kun nokan alta rapsutan

suljet silmät onnesta

vaikka elintilasi

on pienempi kuin paperi

jolle kirjoitan

jutun sinusta

tipu tipusein

on meillä tämä hetki vain

 

Tai ehkä nappaan sinut taskuun

otan sinut omaan laskuun

asuntooni kuljetan

ja isommaksi kasvatan

sitten munit minulle

joka aamu aamupalan

palkaksesi rapsutan

nokan alta taas

 

 viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/03/21/279-haaste-2/

 

 

 


Aina ei suksi luista

 

tuulen tarmokas kevätsiivous

maaliskuisessa metsässä

kasaa roskat kuin kiusalla

                         latu-uralle

roskat tarttuvat suksen pohjiin

meno tökkii

 

elämän vastukset aina juuri siinä

mistä pitäisi kulkea

 


Moni muu eläin on sutta todellisempi uhka ihmiselle

 

Sisarukset herrassa ja sudessa

             oinoset

jos jokin laji pitäisi hävittää maastamme

suomalaisille vaarallisena se eittämättä olisi ihminen

Älyllinen itsemurha onnistuu tosi helposti

 

Kliseiden viljelyyn lannoitettua

pakettipeltoa maassamme riittää

            ampiaisten & käärmeiden pesäpaikoiksi

            mistä näitä kansan kata(ja)isia oikein tulee

            eurot himasen himaan

himmailematta populistipoikien pulinoita

kilpailukyvyn puute johtuu kilpailusta

metsiemme vihreä kulta

sen ystävälliset äidinikasvot

pihkalla voidellut haavat

             susien raapimat huutavat kostoa

 

Palkataan vaarassa olevat nuoret

hävittämään ampiaiset Suomesta

se lisää kuntopohjaa tuleville urheilun uroteoille

             totuttaa sinivalkoiset pistoksiin ilman allergisia reaktioita

 

Kilpailukyvyn puute johtuu vain kilpailusta

eikä ole sutta todellisempi uhka ihmiselle

 

viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/03/14/278-haaste/

 


Ihmisen paras ystävä

paras selviää kilpailuttamalla

paras tarjous

kuka maksaa eniten

ystävyydestäni

kenen ystäväksi pääsen

halvimmalla

erotus on tuottoa

 

tarjouksia ovat jättäneet

Jumala ja Saatana

ja sitten on vielä

postilaatikon edessä

keltaisella kirjottu meili

ilman allekirjoitusta

 

viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/03/07/277-haaste/

 


Tutkielma aisteista

 

 

Minä silmillä koira kuonolla

tutkimme jälkiä hangessa

päättelemme tavallamme

mitä on (tapahtunut)

myyrän jäljet päättyivät

siipien viistopyyhkäisyyn

 

Koira ei ole kiinnostunut

tuulen hangelle pudottamasta

lumien kalligrafiasta

minä en pistä nokkaani lumen sisään

Meillä on aistinen työnjako


Runo kuvasta

sille mitä sain selvää parempi

että viinitahrojen alle

olisi jäänyt piiloon

huonoja uutisia huonoista asioista

raskaalta tuntuu niitä lukea

kuin turhaa koko omakin elämä

lenkki jossakin pahuuden ja turhuuden ketjussa

                      kaukana vieraalla maalla

                      laihan rahan perässä

                      taistelut ja taudit hurmeiset kentät

                      poika ja hevonen…saksanmaalle

tarpeellisempaa

tuo kissan hiirijahti

ja sen leikit nyt ainoa

mielenvirkistys

kun verstaani hiljenee

kun arkun valmiiksi saan

kissa kyllä löytää

leikkinsä kujalta

ei jää suremaan

viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/02/28/276-haaste/


Sirpaleita (18)

Ehkä olemme lainelautailijoita

kerta toisensa jälkeen nousemme laudalle

kiidämme aallon harjalta toiselle

kunnes meri tyyntyy ja asetumme

laudalle lepäämään

liina kasvoilla

*

Elämässä ei ole ylä- tai alamäkiä

on vain erilaisia vartalokulmia

*

Muistan vanhan

nauravaisen naisen heinäpellolta

haravoimassa rippeitä seipäiden juurelta

haravasta puuttui kaksi piitä

suusta kolme

*

Olisitpa yhtä valmis

ottamaan vastaan kaikki päivät

lämpimät nauruisat valoisat

yhtä valmistautunut niihin kuin

surun sairauden ja vaivaisuuden aikaan

 


Sitä on ilmassa

Ohi on aika

jolloin männynoksa houkutti

katso minä olin kuollut

ja minä elän

 

Nyt katselen koivunhaaroja

mihin pykäisin pesäni

jos olisin harakka

 

Koivu seisoo päällään

aivot maalämmössä

alushameen läpi kuultaa valo

kesäleninki on tilauksessa

 

Ompelija ohjelmoi siihen

muuttuvan värin ja aikanaan

mekko tippuu korville

 


Tietoisen tuolla puolella

tanssi ilman tietoa ja suunnitelmaa askelkuvioista

on ainoa mahdollisuuteni selvitä parketilla sotkeu-

tumatta jalkoihini tai jonkun muun jalkoihin sillä

niiden väistämisestä tulee tanssia refleksinnopeaa

koreografiaa johon koko keho osallistuu kun uhkaa

kaatua sen välttää heittäytymällä johonkin toiseen

suuntaan ja kaiken tämän kaoottisen liikkeen voi

rytmittää musiikin tahtiin onko se muuta kuin elä-

män sykkeeseen osallistumista sen vastakohtana

käsikirjoitettu ja numeroitu askelkaavio jonka

oppiminen on kuin lukemaan opettelemista tavaamis-

menetelmällä se oli minusta hyvin vaikeata sillä

minä tarvitsen kokonaishahmoisen idean ja vapau-

tuneen fiiliksen kuten mäkihyppääjät tai brittiläiset

ilmavalvojat joiden piti tunnistaa olivatko näkyviin

ilmestyvät koneet kotiin palaavia omia vai saksalaisia

ei ollut sanoja kuvaamaan eroja oli vain tunne

kummastako oli kysymys ja se toimi kenellä

toimi eikä siitä voinut järjestää mitään oppitun-

teja oli vain omaksuttava niiltä joilla oli se vaisto

ja omaksuttava tieto sillä tasolla joka liikkui

tietoisuuden tuolla puolella


Houkutuksia 1-2

1.

Hämärässä lapsi herää sängyssään

             kukaan ei vastaa huutoihin

aikuiset ovat ulkona syystöissään

 

Pinnasängyllä voi matkustaa

kaksin käsin laidasta kiinni

ja rytmikäs rynkytys vie

pirtin lattian yli kohti pöytää

kohti houkuttavaa valoa

jonka lähde kaatuu ei sammu

valo vain laajenee ja lämpö

 

Monet kerrat olin ihmetellyt

pöydän mustaa kuviota

mannerta pöytälevyn merellä

normaalia uteliaisuutta

tai jokin syvälle jäänyt muistikuva

 

2.

Kuusien rivistöt kurkkivat

tummin kulmin lampeen

joka mulkoilee takaisin

rannalla pyykkipadan porinaa

ja laituri jolla lakanat huljutetaan

 

Äkkisyvän ympärillä

kirkas vihreä kehä

veden päälle levinnyt

pehmeä kuin patja

             avojaloin

houkuttava hyppiä

 

Sen läpi saattaa solahtaa

toiseen maailmaan

Näkin valtakuntaan

 

Suopursut huimaavat päätä

 

 

viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/02/21/275-haaste/

 

 

 

 

 


Hevonen

euroopan uutisin hevonen laukkaa yli talous-

kriisienkin siis hevosessa on lihaa ja hevonen

kuolee ja se haudataan tai lahdataan lyödään

lihoiksi muutetaan rahoiksi köyhän hevonen

ei jouda mätäneen uljas lemmikki ratojen ravuri

suotta nyrpistelette King’s Roadin rouvat petteri-

punakuonotkin jutaavat tundralla tuhansin sarvin

kunnes ovat pulkassa jota eivät vedä älkää vedät-

täkö itseänne shoppailkaa vain edelleen tavaroiden

parasiitti-paratiisissa tai alkakaa kasvissyöjiksi syö-

jät(täret) millä planeetalla luulette oikein elävänne


Linnut

 

Mielen liikkeet

vilkkaita pikkulintuja

tunteet jäyhiä kotkia

äly parvi kottaraisia

jotka petolinnun uhatessa

tiivistyvät tiheäksi palloksi

ja näin minä lennän lentoani

Päivieni alusta

aina kunkin loppuun

 


Katse taaksepäin!

Nämä kulkureittien uomat

alkavat olla epäilyttävän selväpiirteisiä

kun kysymys on niin epäselvästä kuin …

 

          joku on ne vetäissyt tussilla

          kuin pahville piruuttaan

          ja yllyttää kulje poika tuosta kulje

 

Tunsin epävarmuuden sosekerroksen

johon voi hypätä niin että roiskahtaa

ja samalla tuntea alla teräsjään

eikä sen pintaan voi piirtää piruetteja

 

Oliko vain näköharha

että en ollut kiinnostunut

ottamaan osaa niihin kisoihin

yllytys löytää sisäinen petoni

lupaus että veri alkaa roiskua

ja maistua suussa hyvältä

 

          muistanhan miten huvituin

          esimiesroolista

          kun karjuin alokkaille

          riviiiiiin järjesty!

          samalla jollakin sen sävyllä

          iskin silmää

 

Sitten kun huumori haihtuisi

kuin aamukaste auringossa

ja katkerat juonteet paahtuisivat kasvoihin

jäisi jäljelle ääneen känisevää ärjyä

 

Sitä sanottaisiin ammatillisuudeksi

 

 


Kulttuurin aitous

ei meillä täällä maalla ole

kahviloita teehuoneita viinitupia

joissa luetaan kirjaa ja keskustellaan

(mietin tässä kuvan mahdollista teennäisyyttä

ja sen tunteen sidonnaisuutta kulttuuriini)

 

on meillä ohitusteiden varsilla huoltoasemat

öljyiset sormet mukinkorvassa

ja maatunutta kahvia

(mietin tässä että siinäkö

aidon maalaisuutemme

koko kuva ja sen karvaiset kasvot)

 


Runolla menee lujaa

en ole siinä asemassa että voisin

lausua asiasta mitään vakavasti otettavaa

joten lausun silleen kevyesti:

runoudella menee hyvin

se on hääseremonioistaan ihan riisissä

riisinviljelijät tallovat liejussa sitä roiskuu

varpaiden välistä pursuaa

kiipeää päähän saakka

ja runo on suunapäänä

koko ajan omissa juhlissaan

ärhäkkä kapakkatappelija

aina ottamassa turpiinsa