ympäristö minutta
ympäristö minuutta
minun ympäristöni minä minä
minä ympäristönä
ympäristö minulta
minä ympäristöksi
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/03/318-haaste.html
Vuosisatojen mies
olen se mies viisisataa vuotta sitten
joka otti keväällä kirveen
kaatoi kasken rieskamaaksi
poltti ja vierti ohralle ja nauriille
niillä eväillä aloitin huhtakasken
poltin kahden vuoden päästä
kylvin korpirukiin
jonka halla vei
olen se mies sata vuotta myöhemmin
kirkonmäellä häpeäpaalussa
joka juhlapyhien avajaisiksi
poltettiin iltanuotiolla noitana
Valkoisen Meren rannalla olin hakannut
kallioon kuvia belugeista jotka ahdistivat kalaparven
verkkoihini nälkäkuolemasta säästyin roviolta en
olen mies kolmen vuosisadan takaa
joka repesi keskeltä kahtia
kasakoiden hevosten välissä
ja käveli sata vuotta myöhemmin
pölyistä tietä kenkärajoissa
pussi selässä kerjuulla
myöhemmin tulin ammutuksi
hiekkamontussa tuomittuna
osallisuudesta kapinaan
olen vuosisatojen tarina
kadonneiltä teiltä nousseesta
kenkien pölystä joka kulkeutui
kaukaisen meren pohjaan
olen hien pölyn ja veren
sinnitteleviä yhdisteitä
kenkänahkoissa paahtunut
nahanriekale arkeologille
kadonneiden teiden nimettömiin hävinnyt kulkija
jonka materiaalinen sinnikkyys kulkee muurahaisina
mäntyisten rinteiden polkuja
Kahleet
kahleet eivät kasva maassa
ne on taottava
niillä on hetkensä ja saumansa
johon ruoste pesii
vielä kun kiiltävät uutukaisuuttaan
kallio nauraa kun se itkee
sen aarteista tehdyt
vangitsevat äitinsä
arpisilta kasvoilta suolaiset itkut päätyvät
raudan saumoihin
kahleiden on rappio taattu on
rappiovallan rappio
Päivä koittaa kallio katsoo ajan
pullistaa kivilihaksensa
ketjunpalat sinkoilevat kuin kuolleet lehdet tuulessa
asettajiensa niskaan
ruostepöly leijailee
sinä päivänä maistuu
asettajien suussa
kuivuneelta vereltä
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/03/317-haaste.html
Mindful living (2)
istuimme etnokahvilassa
sen pienessä nurkkapöydässä
ja purimme
eksoottista leipää sydämet sykkyrällä
puhetta ja korvaa janoisin huulin
joimme jakamisen nektaria:
mitä kommelluksia polkujemme
hiekattomilla iljanteilla!
eikä naurulle & vihlaisuille
löytynyt säädyllistä aikarajaa
kun riivatut hahmot menneisyydestä
vetivät veitsenteräviä kynsiään esiin ja piiloon
tärisivät kauhuissaan pölyt turkeistaan
ja liukenivat nurkan hämärään
asiakkaat viereisissä pöydissä tulivat ja menivät
purtavamme oli loppunut aikoja sitten
kahvilanpitäjä hymyili aasialaista hymyään
Mindful living
vedenharmaalla jäällä
tummanharmaa äijä tuijottaa
mustaa aukkoa siiman päässä
aikaa siiman päässä siimaa
t a p a h t u m a h o r i s o n t i s s a
Olennainen
olen naista äksän verran
miestä yyn
olennaista: olen ihminen
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/02/316-haaste.html
Päättäjäisten aikaa
organisaation kaikkivoipaisuus enemmän kuin
urheilijoiden ystävyys
esittäytyy mahtipontisen jälki-imelissä päättäjäisissä
Maidanin aukiolla vielä palaneen haju
omaisten suru murhatuistaan leijailee
pienhiukkasina hengityksen tyrskeessä
kahden yön takaiset lumet juoksevat
hautakiviä pitkin nimien yli nimllä ei väliä
jaettu suru on ystävyyttä varmempaa
Tanssi
me tanssimme tanssia nimeltä toisemme
kasvot kiiltäen viskotellen yli lattian
musiikki vääntää salin ääriviivat
sinä mieleni
kuten laiva katoaa merelle elämä on ollut
puuvillapeltojen aavaa rytmit kuulen:
piiskurin iskuun noussut käsi kun
edellinen läjähdys korviini kaikuu
niin maailmanaika on kääntänyt puukkoa
suutelen sormet ihoni liukuneet
mieleni arpia kukkivalla pellolla
taivaanrannalla tuuli heiluttaa ruoskaa ruoskijaa
maailman reunan yli kadonnutta
puuvillapeltojen rytmit ovat kiertyneet esiin
sen reunan alta me nytkymme
toisistamme yli lautaisen lattian
tanssimme toisiamme
Rakkaus asiakirjaan ja allekirjoittavaan kynään
kirjaimet joista rakentuu
rauhan sanat
joista rakentuu sopimus
ovat rakkaita
rakas on kynä jolla asiakirja
allekirjoitetaan kiiltelee hetken
petoksen rajaviivalla vakiintuu
imupaperiin kuivuessaan
jossakin surkeassa leirissä
viriää liikettä
kotiinpaluun toivo kajastaa
kuin kaukainen aamunnousu
Rakkaus vihreisiin niittyihin ja mansikkaan
kasvosi jäivät minuun kun lähdit
silmiesi vihreät niityt jäivät kukkimaan minuun
sateiden viipyessä kastelen kukkia silmilläni
auringon laskiessa hymyilen niiden terälehdille
valoa ihohuokoset täynnä kuiskauksia
kun lähdin läpi talvipimeän tien sen asfaltinmustien
tuntien matkaan läsnäoloosi pudonneena
suusi mansikkaa suussani
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/02/314-haaste.html
Rakkaus varjoon ja satunaiseen
ostan kaikki aavikkokaupan taimet
ne kestävät hiekkaa kuin rentukka vettä
niiden pieni varjo aavikolla on suloisempi
kuin tuhat päivänvarjoa palatsin terassilla
kaivan kuopan hiekkaan karjun esiin
kaikki vesisuonet ne pulppuavat lähteeksi
keitaan nimeän satunaisen mukaan:
hän joka juo teetä taivaan ilmakuopissa nenästään
päivät pidämme toisillemme varjoa
yöt katselemme rajatonta avaruuden valomerta
ja kaikki ne kasvit keitaan äärellä
kuiskivat meille joka yö uuden sadun
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/02/314-haaste.html
Päivän ruokalista
aamupalaksi hammaspaikkoja paukuttavia
luutuneiden asenteiden pähkinöitä
lounaaksi hammaskiillettä syövyttäviä
vihan hedelmiä välipalaksi
räjäytellään pelon hajupommeja
tukeva päivällinen lopuista synneistä
yömyssynä itsesäälin katkeraa pontikkaa
Lukossa
kädet kyljissä kiinni
teipattuna
suu
ainoa tila keuhkoilla
sisään ulos sisään
palikkana pirunyrkissä
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/02/313-haaste.html
Satu helmien alkuperästä
hitaasti viivytellen aamu-usva hälveni
kuin olisi tahtonut mukaansa olennot
joita ei ennen sitä ollut sumussa syntyneet
koko aurinkoisen aamupäivän hahmot
pysyttelivät paikoillaan pyöritellen suuria silmiään
kuin näkisivät kuolevaisia kauemmaksi tai syvemmälle
illan lähetessä niiden piirteet alkoivat liueta taustaan
katseeseen tuli raukeutta ääriviivat aukenivat
tyhjenivät udusta viimeisenä silmät
olentojen jäljiltä painanteet täynnä kyyneleitä
jokainen erillisenä sateenkaaren kaikissa väreissä
jokainen niistä helmi jonka nimi tunne & ymmärrys
lapset löysivät tekivät kaulaketjuja ne välkkyivät
auringossa ja helisivät nauruisten lasten
juostessa aurinkoisilla niityillä
http://runotorstai.blogspot.fi/2014/01/312-haaste.html
Leikaten ja höyläten
leikataan kolme miljardia
illallinen ei lankea manulle
höylätty manu ei illalliseen
lätty sieltä toinen täältä ja hillot piiloon
leikataan kahdeksan tai kymmenen
pisaraa & hiutaletta luxia & celsiusta
leikataan säästä säästetään leikistä
leikisti säästetään
mennään noukkimaan käpyjä
poltetaan säästöliekillä
pistetään pellit kiinni ettei piippu nokeennu
Ajanjakaja
elit tulevaisuutesi synkistä muistoista
päivitit mennyttä sen mukaan
tylsytit hakkusi ajan rautaiseen kallioon
olisimmeko olleet onnellisia
ajanjakajalla
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/01/311-haaste.html
Lapsellista
kun oli aika olla lapsi
ei ollut aikaa ei paikkaa olla lapsi
virtahepoja olohuoneessa
outoja otuksia sängyn alla
ja nyt sinä kuka oletkin moitit
että olen lapsellinen olet oikeassa
lapsellista tosiaan hyvinkin lapsellista vihdoin!
Talven ääniä ja kuvia
kireällä metsän puinen vanne
järven ympärillä paukkuu
ujeltaa ja ryskää jää
*
kivellä alkaa nyökkiä
virtaveden liperikaulus
päin kylmää kyökkiä
*
äijä potkurillaan kurillaan
pitkin jäistä pintaa
suuntaa kohti kirkollista lintua
joka kellariinsa katoaa
ehtoollista yksin nauttimaan
viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/01/310-haaste.html
Ajanterä
kerran raivasit pellon
keräsit kivet muuriksi ympärille
ja seisot ajanterällä miekanviillon
kapealla rajalinjalla selkäsi takana
huohottavat haamut
edessä myrskyn jyrinä eikä kivimuuri
suojaa mitään ei muuta turvaa
kuin miekanterän rajarauha
Leimaus
olit valmiiksi säröillä ja lohkeilit
kun sinua potkittiin
pitkin kurjia kujia
kunniattomuudenarvoiset herrasmiehet
kävelivät käsillään
rouvasväen silmät kuin linnun
vilkkuluomineen
ympärillesi kaivettiin
ylöspääsemätön kuoppa
miehet tulivat öisin köysitikkaineen
ettet voisi nousta
paikasta johon kuja päättyy
jonka pääskyt jättävät suosiolla harakoille
särösi syvenivät selkärankaan saakka
sanapasanen 